Toiminimi – eli virallisesti yksityinen elinkeinonharjoittaja – on monelle ensimmäinen askel yrittäjyyteen. Sen suosio perustuu helppouteen, joustavuuteen ja kevyesti käynnistyvään hallintoon. Silti yksi kysymys nousee esiin lähes jokaisella aloittavalla yrittäjällä: paljonko toiminimen perustaminen oikeasti maksaa?

Vuoden 2025 tilanteessa kustannukset ovat selkeät, mutta niiden ymmärtäminen vaatii katsauksen sekä rekisteröintimaksuihin että alkutaipaleen käytännön kuluihin. Hinta ei rajoitu pelkästään perustamismaksuun, vaan sisältää myös yrittäjän vastuut, vakuutukset ja mahdolliset viranomaismaksut, jos toimiala sitä edellyttää.

Tässä artikkelissa käymme kokonaisvaltaisesti läpi, mitä toiminimen perustaminen maksaa, mistä kulut koostuvat ja miten voit arvioida omaa taloudellista tarvetta aloittaessasi toimintaa.

1. Viralliset perustamiskustannukset: PRH:n maksut

Vuonna 2025 toiminimen perustaminen on edelleen yksi Suomen edullisimmista tavoista ryhtyä yrittäjäksi. Viralliset maksut määräytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) hinnaston mukaan.

Keskeiset kulut ovat:

Perustamisilmoitus sähköisesti: 70 €
Tämä on selvästi edullisin ja suositelluin tapa. Ilmoitus tehdään YTJ-palvelussa, ja rekisteröinti etenee yleensä nopeasti.

Perustamisilmoitus paperilomakkeella: 115 €
Paperilomake on mahdollinen, mutta harvoin tarpeellinen. Sähköinen ilmoitus on sekä halvempi että nopeampi.

Toimialan laajentaminen tai muut rekisterimuutokset myöhemmin:
Yleensä 40–60 € riippuen muutoksen laajuudesta ja siitä, tehdäänkö muutos sähköisesti vai paperilla.

On hyvä huomata, että pelkkä ennakkoperintärekisteri tai arvonlisäverovelvollisuusrekisteri ei maksa mitään. Maksu liittyy vain yrityksen rekisteröintiin kaupparekisteriin.

Entä toiminimen nimi?
Jos nimi ei mene läpi PRH:n tarkastuksessa ja joudut tekemään muutoksia, erillistä maksua ei peritä, mutta prosessi voi viivästyä.

Toiminimen perustamisen viralliset kulut ovat näin ollen erittäin kohtuulliset – alimmillaan vain 60 euroa, mikä tekee siitä yhden edullisimmista yrittäjyysmuodoista Suomessa.

2. Muut aloittamiseen liittyvät kulut: mitä tulee ottaa huomioon?

Vaikka virallinen perustamismaksu on pieni, toiminimen perustaminen tuo mukanaan muita kustannuksia, jotka on hyvä tunnistaa. Ne vaihtelevat toimialan, liikeidean ja yrittäjän tavoitteiden mukaan.

YEL-vakuutus (pakollinen, jos tuloraja ylittyy):
YEL-maksut ovat yksi suurimmista aloittavan yrittäjän kuluista. Vakuutus tulee ottaa, jos arvioitu YEL-työtulo ylittää vuosittaisen alarajan. Maksu määräytyy työtulon perusteella ja alkaa yleensä muutamasta kymmenestä eurosta kuukaudessa aloittavan yrittäjän alennuksilla. Jos tuloraja ei ylity, YEL ei ole pakollinen.

Toimialakohtaiset luvat ja rekisteröinnit:
Useimmilla aloilla niitä ei tarvita, mutta esimerkiksi ravintolatoiminta, terveyspalvelut, taksiliikenne ja turvallisuusala voivat edellyttää erillisiä lupia ja tarkastuksia. Lupamaksut vaihtelevat muutamista kympeistä useisiin satoihin euroihin.

Kirjanpito ja taloushallinto:
Toiminimiyrittäjä voi hoitaa kirjanpidon itse, mutta monet hyödyntävät kirjanpitäjää. Peruspalvelut maksavat tyypillisesti noin 40–120 € kuukaudessa toiminnan laajuudesta riippuen. Mikäli yritystoiminta on pienimuotoista ja laskutusta vain muutamia kertoja vuodessa, kustannus pysyy matalana.

Vakuutukset:
Toimialasta riippuen saatat tarvita vastuuvakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai toiminnan riskiluonteesta riippuen muita kattavia vakuutuksia. Arvioitu kustannus on 100–400 € vuodessa, mutta vaihtelu on suurta.

Työvälineet ja materiaalit:
Aloituskulut voivat nousta, jos toiminta vaatii investointeja – esimerkiksi työkoneita, tietotekniikkaa, ohjelmistoja, kalustoa tai materiaaleja. Moni aloittava yrittäjä voi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevia välineitä.

Kun kokonaisuutta tarkastelee, toiminimen perustamisen todellinen hinta muodostuu suurelta osin yritystoiminnan käytännön tarpeista. Varsinainen viranomaismaksu on vain pieni osa kokonaisuudesta.

3. Onko toiminimen perustaminen aina järkevää?

On tärkeää tunnistaa, ettei toiminimen perustaminen ole ainoa tapa aloittaa laskutettava työ. Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä aloittavien ammattilaisten keskuudessa.

Toiminimen perustaminen on usein järkevää, kun:

• toimintaa harjoitetaan täysipäiväisesti

• tulot ylittävät YEL-rajat

• toiminta vaatii laajaa laskutusta tai omia toimitiloja

• liiketoimintaa aiotaan kasvattaa nopeasti

• toimiala edellyttää virallista yritysmuotoa

Sen sijaan toiminimen perustaminen ei aina ole välttämätöntä, jos:

• haluat tehdä satunnaisia tai pienimuotoisia projekteja

• tavoitteena on vain lisätulo tai sidehustle

• toiminta on kokeiluasteella

• et halua sitoutua YEL-maksuihin ennen kuin toiminta vakiintuu

• et halua hoitaa kirjanpitoa tai viranomaisraportointia itse

Näissä tilanteissa kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta voi olla selvästi kustannustehokkaampi ja riskittömämpi vaihtoehto. Kevytyrittäjä maksaa palvelumaksun vain toteutuneesta laskutuksesta, eikä kiinteitä kuluja synny. Myöskään YEL ei ala automaattisesti, vaan vasta kun tuloraja todella ylittyy.

Tästä syystä monet aloittavat sivutoimisina kevytyrittäjinä ja perustavat toiminimen vasta myöhemmin, kun tulovirrat tasaantuvat ja liiketoiminta selkeytyy.

Toiminimen perustamisen hinta on siis virallisesti vain 70 euroa, mutta kokonaisuus sisältää paljon muutakin: vakuutukset, YEL-vastuut, toimialakohtaiset maksut ja mahdollisen kirjanpidon. Kun nämä tekijät huomioidaan, yrittäjyyden kokonaiskustannus riippuu lopulta siitä, millaista toimintaa olet aloittamassa ja kuinka laajaksi sen haluat kasvaa.

Jos haluat aloittaa pienesti, joustavasti ja ilman kiinteitä kuluja, kevytyrittäjyys tarjoaa usein kevyemmän ja riskittömämmän vaihtoehdon. Jos taas tavoitteena on laajempi liiketoiminta ja täysipainoinen yrittäjyys, toiminimi on yksinkertainen ja edullinen tapa aloittaa. Valinta riippuu omista tavoitteistasi ja siitä, miten haluat rakentaa yrittäjyytesi ensiaskeleet.